Partiopolku

Yleistä

Alla oleva teksti perustuu vanhaan ikäkausimalliin. Suomen partiolaisten lanseeraama ja Ilvesveikoissa vuodesta 2009 käyttöön otetut ikäkaudet koostuvat viidestä vaiheesta: kolkat, seikkailljat, tarpojat, samoajat ja vaeltajat. Yli 22-vuotiaat ovat tämän uuden ikäkäsityksen mukaan mahdollistavia aikuisia, eivätkä enää varsinaista partion kohderyhmää.

Lue uusista ikäkausista lisää Suomen Partiolaisten nettisivuilta http://www.partio.fi/tutustu-partioon/toimintaa-kaikenikaisille

********************************

Partiotoiminta jakautuu eri vaiheisiin ikäkausien mukaan. Tässä osiossa on selostettu eri vaiheita. Kolkka- ja vartiotoiminnassa tunnusomaista on leikimällä ja leikin ohessa oppiminen. Opeteltavia asioita löytyy suorituskirjasta, joka opastaa ryhmien vetäjiä, antaa mahdollisuuden asettaa tavoitteita ja varmistaa osaltaan, että partion kasvatukselliset tavoitteet toteutuvat.
Ilvesveikoissa kolkat käyttävät kolkkapojan suorituskirjaa ja vartiolaiset ruskeakantista eräohjelman suorituskirjaa. Molemmat eroavat muissa lippukunnissa yleisesti käytettävistä.

Mukaan toimintaan pääsee periaatteessa kuka vaan ja koska vaan. Käytännössä yleensä liitytään kolkkaparveen tai viimeistään vartioon 8-13 -vuotiaina. Myöhemmin toimintaan mukaan tulo on vaikeampaa, sillä monelta puuttuvat vartionjohtajana toimiselta edellytettävät (partio)tiedot ja vaeltajatoiminta puolestaan on Ilvesveikoissa hieman vaikeammin lähestyttävää, kuten myöhemmin voi lukea.Olit kuitenkin minkä hyväinen tahansa, niin aina on tervetullut. Mikäli ikää on jo 14 tai enemmän, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan lippukunnanjohtajaan, joka osaa neuvoa eteenpäin.

Tässä tekstissä on kuvattu partiossa toimimisen eri vaiheita, ja yleiskatsauksen pitkästä partiopolusta saa oheisesta kuvasta. 

Kolkkatoiminta

Ilvesveikkojen toimintaan on mahdollista päästä mukaan toiselta luokalta alkaen. Nuorimmille 8-11 -vuotiaille järjestetään kolkkatoimintaa, mikä tarkoittaa toimintaa noin 10 pojan parvessa. Vetäjät ovat yleensä jo täysi-iän saavuttaneita ilvesveikkoja. Käytännössä kolkkaparvi kokoontuu viikottain lippukunnan kololla ja tekee toisinaan vierailuja lähialueille. Sekä talvella että keväällä järjestetään päivä- ja yöretkiä. Koko kauden kruunaa kolkillekin avoin lippukunnan kesäleiri, joka kestää kolkkien osalta viisi päivää.

Kolkkatoiminnan tavoitteena on
  • totuttaa pojat toimimaan ryhmässä
  • opettaa kansalaisen ja partiolaisen perustaitoja
  • ja
  • ottaa ensiaskeleet luonnossa liikkuen
Kolkkien kokouksissa opetellaan leikin ohessa uusia taitoja, joita ovat esimerkiksi
  • lippukunnan huuto
  • kolon suursiivous
  • pintahaavojen hoito ja avun hälyttäminen
  • napin neulominen
  • partiohuivin ja solmion sitominen


Vartiotoiminta

Vartiossa toimivat 11-14 -vuotiaat pojat. Ryhmän koko on noin viisi henkeä ja johtajina toimivat muutamaa vuotta vanhemmat vartionjohtaja-kurssin (vj-kurssi) käyneet ilvesveikot.
Vartio kokoontuu viikottain ja retkeilee aktiivisemmin kuin kolkkaparvi. Vartiolaiset osallistuvat syksyisin ja keväisin koko lippukunnan vartiolaisten yhteiselle retkelle, minkä lisäksi vartio tekee omia retkiä ja osallistuu myös partiotaito-kilpailluihin (eli pt-skaboihin).
Vartiolaisten kesäleiri kestää yhdeksän päivää ja hieman vanhemmilla vartiolaisilla on mahdollisuus osallistua lippukunnan talvileirille.
Vartiolaisena toimiessa pyritään suorittamaan partio-ohjelman kolmas ja toinen luokka. Ensimmäinen luokka jää vielä myöhemmäksi haasteeksi.

Vartiotoiminnan tavoitteena on
  • totuttaa pojat toimimaan ns. vertaisjohtajan ohjauksessa
  • opettaa nousujohteisesti partio- ja kansalaistaitoja
  • ja
  • syventää eränkäynnin taitoja
Muutamia esimerkkejä vartiolaisen suorituskirjasta:
  • osaan käyttää karttaa ja kompassia (III lk)
  • tunnen karttamerkit ja suunnistan yksin 3 km (II lk)
  • tunnen jokamiehen oikeudet (III lk)
  • osaan käyttää oikein puukkoa, kirvestä ja sahaa (III lk)
  • tunnen heikon jään tuntomerkit ja toimenpiteet jäistä pelastamiseksi (III lk)
  • tunnen Suomen lipun käytön (II lk)
  • perehdyn hyviin käytöstapoihin (II lk)
  • sytytän ja sammutan nuotion hyvien partiotapojen mukaisesti (II lk)
  • teen maastossa pukki- ja ristiköytöksen (II lk)
  • tunnen koordinaattijärjestelmän (II lk)
  • valmistan lämpimän aterian maastossa (II lk)


Vartionjohtajuus

Vartionjohtajakurssille kutsutaan jokainen neljäntoista vuoden iässä pyörivä veikko. Vaikkei haluaisikaan varsinaisesti vartionjohtajaksi, on kurssille silti syytä osallistua, koska sillä saa perustiedot lippukunnasta, kolosta ja kämpästä. Kurssin jälkeen nuorella miehellä katsotaan olevan perusteet itsenäiseen toimintaan Ilvesveikoissa.Vartionjohtajana toimivat vj-kurssin käyneet ilvesveikot ja ikää heillä on 14-18 vuotta. Vartionjohtaja (vj eli veejii) vastaa oman vartionsa toiminnasta kokouksista aina useampia öitä kestäviin retkiin saakka. Vartionsa lisäksi vj kuuluu vartionjohtajaneuvostoon (vjn), missä käydään läpi vartioiden toimintaa, opetellaan uusia taitoja ja suunnitellaan yhteistä toimintaa. Vartionjohtajana toimiessaan ilvesveikon olisi tarkoitus suorittaa jäljelle jäänyt ensimmäinen luokka.Vartionjohtajia kannustetaan osallistumaan piirin (Pääkaupunkiseudun partiolaiset, päpa) järjestämille kursseille, joista ehdoton on vartionjohtaja-jatkokurssi noin vuoden vartion vetämisen jälkeen. Myös monet muut kurssit ovat mahdollisia.

Vartionjohtajana toimisen tavoitteena on
  • opettaa vastuun ottoa
  • antaa mahdollisuus opetella johtamista
  • syventää jo opittuja tietoja, kun niitä opettaa omille vartiolaisilleen
  • ja
  • kehittää nuoresta miehestä todellinen eräjorma
Muutamia esimerkkejä ensimmäisen luokan suorituksista;
  • Osallistun maastokilpailun tai suunnistusreitin suunnitteluun ja toteutukseen
  • Suoritan SPR:n ensiapukurssi I:n tai omaan vastaavat tiedot
  • Keskustelen partiojohtajan kanssa partioihanteiden toteutumisesta yhteiskunnassa
  • Tiedän, mitä luonnonvaraisia kasveja voi käyttää ihmisravinnoksi
  • Osaan tehdä silmä- ja lyhytpujoksen
  • Valmistan ja kokeilen vähintään kolmenlaisia hätäpaareja
  • Teen peitepiirroksen ja karttaluonnoksen
  • Teen lohenpyrstö- tai tappiliitoksen
  • Toimin leirikokkina yhden vuorokauden ajan
  • Vietän erämiehen tavoin yöni tulilla


Vaeltajatoiminta

Vaeltajat ovat Suomen Partiolaisten (SP:n) mukaan yli 14-vuotiaita partiolaisia, jotka ideoivat ja toteuttavat ryhmissään huimia hankkeita. Vaeltajat ovat partion edelläkävijöitä, projektien keksijöitä ja tekijöitä.Vaeltajaryhmä on ikään kuin vaihtoehto vartionjohtajuudelle ja vartiolaisuuden jatke, missä toiminta ei enää saa raamejaan vartionjohtajalta, vaan on itsenäisempää ja oma-aloitteisempaa.
Näin siis ideaalitilanteessa. Useimmissa lippukunnissa vaeltajatoimintaa ei kuitenkaan ole aktiivisesti järjestetty. Näin myös Ilvesveikoissa. Lippukunnassa toimii kaksi vaeltajaryhmää, Kastemadot ja Kaamospöllö, jotka ovat muodostuneet kaveriporukoista ikään kuin itsestään. Näiden ryhmien jäsenet toimivat kuitenkin lippukunnassa vartionjohtajina tai muissa tehtävissä ja vaeltajatoiminta on sivukuvio.
Ilvesveikoissa on jopa tavattu pitää kaikkea vartionjohtajien ja sitä vanhempien itselleen järjestämää toimintaa vaeltajatoimintana. Ei välttämättä kaukana absoluuttisesta totuudesta, mutta tällainen vaeltajatoiminta ei tarjoa kovin paljon henkilölle, joka ei halua toimia ryhmän vetäjänä.


Partiojohtajaksi ja enemmän?

Partiojohtajan peruskurssille voi osallistua 17 vuotta täyttänyt henkilö. Tälle kurssille pyritään vj-kurssin tapaan passittamaan kaikki ilvesveikot, mutta aina toisinaan joku onnistuu sen välttämäänkin. Kurssi tarjoaa lisätyökaluja johtajaksi kehittymiseen ja ennen kaikkea pureutuu partioihateisiin ja partion aatteelliseen puoleen. Kurssin päätteeksi partiolainen tekee niin sanotun jälkitehtävän, mikä yleensä on jonkin tapahtuman tai sen osa-alueen järjestäminen ja johtaminen.

Täysi-ikäisyyttä hipoessaan ilvesveikko on yleensä jättänyt taakseen vartionjohtajan tehtävät ja saanut ylpeänä seurata omien vartiolaisten siirtymisen vartionjohtajiksi. Tässä vaiheessa koko partion koulutusjärjestelmä aukeaa edessä ja valittavana on liki kaikki mahdollisuudet.
Lippukunnassa muun muassa sammon, kolkkajohtajan, kolo- tai kämppäisännän ja hallitustehtävät (lpkj, lpkja, sihteeri, taloudenhoito, tiedotus...) ovat mahdollisia. Hiipivä Haamu tarjoaa erilaisia haasteita ja luonnollisesti yhteiset leirit ja retket kaipaavat aina ideoijia ja tekijöitä.
Myös piirissä toiminen on mahdollista ja eri ryhmät ja toimikunnat ovatkin toisinaan saaneet tuoretta verta ilvesveikkojen leiristä.

Yläikärajaa partiossa toimimiselle ei oheisen kuvan viitteellisistä luvuista huolimatta ole. Viikottaiseen toimintaan voi ja osallistuukin myös varsinaisia nestoreita - tästä huolimatta partio monen muun pääkaupunkiseutulaisen lippukunnan tapaan on Ilvesveikoissakin nuorten toisille nuorille järjestämää.